Ole malaga mai ole afioga ile tamaitai Ofisa Sili ole Samoa Law Reform ia Teleiai Dr Lalotoa Mulitalo, ona ose fonotaga na tuufaatasia ele Iunivesite a Aukilani, e faatalanoa ai mataupu tau tulafono ole Pasefika.
Na maua ai foi le avanoa e faatalanoa ai i luga ole alaleo ole Radio Samoa 1593am e faamalamalama le isi itu ole tulafono e lē o silafia e tagata. Ole tofa ia Teleiai ua silia ile 10 tausaga o galue i totonu ole malo o Samoa ile tusiaina o tulafono (drafter). O ia foi lea sa iai ile tusiaina ole tulafono ole Lesitalaina o Fanua 2008 (LTR 2008).
O nisi nei o fuainumera o fanua Samoa na faailoa ele tamaitai Ofisa Sili ole Law Reform ia Teleiai mo le silafia ele atunuu.
Aofaiga o Fanua o Samoa i Eka
Tasi le eka ole fanua e tusa ma le 4046.86 sq m. Ole aofaiga o eka o fanua o Samoa, e tusa ma le 702,273.49412967 eka. O fanua faaleaganuu e 568,481.533024503 eka, e tusa lea ma le 81% o laufanua o Samoa.
Ile taimi nei, ole aofaiga o fanua faaleaganuu oloo faaaogāina i luga o lisi e tusa ma le 8,532.6229536754 poo le 1.5% pe a faapasene mai le 81% o fanua faaleaganuu oloo iai.
I luga ole lipoti ale Ofisa Sili ia Teleiai, e 308 lisi oloo iai nei, e 31 lisi o faletalimalo ma pisinisi, ae ole isi 277 o fanua faaleaganuu oloo lisi ai ekalesia Mamona, Aoga, auaunaga telefoni Digicel ma le Samoa Tel ia latou pou i tua i nuu, ole pulega ale vai, leoleo ma le tele o ekalesia.
Auala e faitau ai le tulafono ina ia malamalama
Na ta’ua ele tamaitai Ofisa Sili ia Teleiai, “A faitau le tulafono mo se malamalamalaaga, aua ne’i faitau na’o le vaega poo se fuaiupu se tasi ole tulafono ona faauigaina loa lea; leai, e faitau faatasi le tulafono atoa, i fuaiupu i luma atu ma fuaiupu i tua mai, faatasi ai ma isi tulafono e iai o latou piitaga. E tatau ona faitau ma apalai fuaiupu uma ole tulafono i sona aotelega, ae lē na’o le faitau ma faauigaina loa le fuaiupu e tasi.
Ile Tulafono lava lea ole Resitalaina o Fanua 2008, oloo manino mai ile fuaiupu 9(4) e faapea: “E leai se aiaiga poo se fuaiupu i totonu o lenei tulafono e faatagaina ai le faatauina ose fanua faaleaganuu.”[1] O lona uiga, e leai lava se fuiaupu o fuaiupu e 98 o lea tulafono e faatagaina ai lea tulaga.
Ia ma le isi itu, ole mafuaaga autu e ala ai ona iai upu nei “fanua faaleaganuu’ i totonu o lea tulafono, ina ia faamalieina ai fuaiupu o isi tulafono, e pei o fuaiupu 11 & 12[2] ole Tulafono o Fanua ma Suafa 1981, oloo aiaia ai tiute ole Resitala ole Faamasinoga ma tiute ole Resitala o Fanua; ma le fuaiupu 10(1)(c) ole Tulafono e mafai ona lisiina ai Fanua Faaleaganuu 1965,[1] oloo aiaia ai e tatau ona resitalaina le lisi o sea fanua faaleaganuu ile Resitala o Fanua. Ole ‘Resitala o Fanua’ lea e faatatau iai nei fuaiupu o nei tulafono e lua ole 1981 ma le 1965, ole “Resitala o Fanua” oloo i lalo ole Tulafono ole Resitalaina o Fanua 2008.[2]
Ole itu lea e tāua ai, a faitau le tulafono ia faitau faatasi ma isi fuaiupu o lena tulafono, faapea ma isi tulafono mo le uiga moni ose fuaiupu poo se aiaiga ose tulafono (statutory interpretation).
E 98 fuaiupu (sections) o lenei tulafono, 16 Vaega (Parts), 4 Faamatalaga (Schedules). Mai le 98 o fuaiupu, e na’o le 3 fuaiupu oloo ta’ua ai “fanua faaleaganuu” (fuaiupu 2, 5, 9). Ole na’o le 3 o fuaiupu, e atagia mai ai le mafuaaga lea e tasi ole iai o ia upu i totonu o lea tulafono, ole faamalieina lava o nisi o tulafono oloo iai i Samoa, ae lē ose tulafono e patino i fanua faaleaganuu.
E manino mai ai la, o lenei lava tulafono ole Lesitalaina o Fanua 2008 (le isi 95 mai le 98 fuaiupu) e patino lava ile resitalaina o fanua tuma’oti ma fanua ale Malo, ae lē resitalaina ai se fanua faaleaganuu. Pau lona piitaga i fanua faaleaganuu, na’o le resitalaina ai o lisi o fanua faaleaganuu i lalo ole Tulafono e mafai ona fai ai lisi 1965; ma faamauina ai se faaiuga ose faamasinoga e pei ona aiaia mai ele Tulafono o Faamasinoga o Fanua ma Suafa 1981.
Ole Tulafono lea ole Resitalaina o Fanua 2008, sa ta’ua e Teleiai “e leai se agaga ole Malo, poo i latou na tusia le tulafono ina ia faoa fanua faaleaganuu e pei ona manatu iai le toatele, ona o eleele ma fanua faaleaganuu, e lē gata ole faasinomaga ae o measina foi a Samoa”.
Tulafono oloo mafai ona lisiina ai fanua faaleaganuu 1965 (Alienation of Customary Land Act 1965)
Na ta’ua e Teleiai, “E mafai ona faaali lava manatu ole tagata ia e faatatau ise lisi e tusa ma le tulafono. I lalo ole tulafono e faatagaina ai lisi i luga o fanua faaleaganuu (Alienation of Customary Land Act 1965), o ē agavaa e talosagaina se lisi i luga o fanua faaleaganuu, e na’o ē faasino iai le fanua oloo fia lisiina, poo tagatānuu o Samoa (fuaiupu 5 ole tulafono).
Ole Malo nate faasalalauina soo se talosaga mo se lisi, ile nusipepa ole Savali, ma tuuina atu ai se piliota pe tusa e 3 masina mo soo se tagata Samoa lava e iai sona piitaga i lea fanua, e tuuina mai ai sona finagalo pe tuuina mai foi se tetee (objection) i lea lisi (fuaiupu 8).
E tatau ona faamalieina ma iai ni faaiuga fai mo ia tusi tetee (fuaiupu 9) ma e ono atoa le tausaga o tau faamalieina ia mataupu i totonu lava o aiga aemaise le Faamasinoga o Fanua ma Suafa (fuaiupu 10). Seiloga lava e faamalieina ma faamae’aina le soalaupuleina o ia mataupu uma, ona faatoa mafai lea ona tapenaina ma faagaioi se ata ole feagaiga (Draft Lease) ma e maua ai le fesoasoani ale Malo i nei tapenaga (fuaiupu 10(1)(a)).
E sese foi lea tala e ta’i selau tausaga o lisi, e leai e ta’i 30 tausaga pe a umi lava mo se faletalimalo poo se pisinisi, ae 20 tausaga mo nisi faaaogāina, ae o iloiloga ole toe faaauauina ole feagaiga e fai lava e latou e ona le fanua ma le faipisinisi, ona logoina lea ole Malo” (fuaiupu 4).
Ose aotelega ole tulafono oloo mafai ona lisiina ai fanua faaleaganuu 1965 (Alienation of Customary Land Act) e mafai ona tau faamatalaina ise ata ua taumafai e faafaigofieina ai e faapea:
Faamalamalaga ole lisiina o fanua faaleaganuu i pisinisi
Ile ata oloo avatu, oloo faamatala atu ai se faataitaiga ole lisi, e leai se sootaga ole faletupe ma lē e ona le fanua faaleaganuu.
Ose fanua faaleaganuu ua lisiina i lalo o aiaiga ole tulafono ole Faaliliuina o Fanua Faaleaganuu 1965 (Alienation of Customary Land Act 1965) ma lesitaraina lona lisi i lalo ole tulafono o Resitalaina o Fanua 2008, oloo faatatau iai lenei ata mo se faataitaiga.
Ile vaega ole ata oloo iai le numera (1) ole Fanua faaleaganuu lea ole a lisiina atu. Ole numera (2) ole Malo, oi latou lea e fai ma (Trustee) poo le Tausi Mavaega. Ole numera (3) ole faipisinisi lea ole a lisi ile fanua, ole numera (4) ole faletupe lea e alu iai le faipisinisi e fai mai ai lana nonoga tupe pe a manaomia. Ole numera (5) ma le numera (6) o isi ia faipisinisi e saili mai ele faletupe (4) e faaauau le lisi pe a lē manuia le faipisinisi muamua poo le numera (3).
Ole faiga feagaiga ale aiga ile fanua faaleaganuu (1) ma le faipisinisi numera 3, ole maliliega lea e fai lava e i laua, e tele le pule ale aiga ile latou fanua faaleaganuu (1). I lea ata faataitai, e mafai e le aiga (1) ona tuuina i totonu ole lisi se aiaiga e faapea: a soli ele faipisinisi (3) le feagaiga pe misi le totogiina o lana lisi mo se vaitaimi (2 pe 3 peimeni (payments), ona faaleaogāina loa lea ole feagaiga.
A maua loa se tasi ise maliliega ole numera (1) aiga, ma le faipisinisi numera (3) ona faaui lea ose ata o lea feagaiga tusitusia ile Malo (numera 2) e silasila iai poo talafeagai le maliega ina ia aua ne’i gau le aiga ile faipisinisi aemaise isi itu mo le faamautuina ole feagaiga, ina ia o gatasi le feagaiga ma le tulafono faavae a Samoa.
I luga ole ata oloo vavae atu ai le faipisinisi numera (3) e alu ile faletupe numera (4) e fai mai lana nonoga tupe pe a ia manaomia, ole feagaiga a le faletupe ma le faipisinisi e leai se itu e sootai ai ile fanua faaleaganuu poo le numera (1) ile ata. Ole feagaiga lea e gata lava ile va ole numera (3) faipisinisi ma le faletupe poo le numera (4) ile ata.
I tuutuuga tau mokesi (teuteuga ole tulafono ile 2013), ma teuteuga fou ole tulafono 2017/2018, ole mafai lea ona mokesiina ole lisi, (leasehold interest in the lease) ae lē ole fanua oloo iai luga le lisi. E faatulafonoina le faatasi lava ona mafai ona mokesi se lisi. E iai foi la le pule faitalia a ē e ona le fanua (numera 1) pe taliaina le mokesiina ole lisi pe leai, ma e tāua lava ona iai se aiaiga i totonu ole maliega poo le feagaiga a ē ona le fanua (numera 1) ma le faipisinisi (numera 3) e faamanino ai foi lea itu.
Oloo ile ata la ile va ole numera (2) ma le (3) i luga ole lisi le (leasehold Interest). Ole vaega lea e mafai ai ona toe tuuina atu ai le lisi ise isi faipisinisi ina ia faaauauina le lisi, ma e i luga foi lava ole maliega a ē ona le fanua faaleaganuu. O i tonu lea e mafai ai loa ona fesootai le faletupe (numera 4) ma le numera (5) ma le numera (6) o isi ia faipisinisi e saili iai ele faletupe se avanoa e omai ai e faaauau le lisi pe afai ae lē manuia taumafaiga ale faipisinisi numera (3).
Ole mafai ona mokesiina ole lisi, ole tuu avanoa foi lea mo ē ona le fanua (numera 1) pe ioeina le toe faaauauina e se isi faipisinisi ole lisi, ma faaauau ai pea ona maua le latou vaega tupe i lalo ole lisi. Ae pei ona ta’ua, e pule faitalia lava i latou (numera 1) ile toe faaauauina e se isi faipisinisi ole lisi pe leai.
Ole maua ole avanoa ole Tamaitai Ofisa Sili ole Samoa Law Reform ia Teleiai Dr Lalotoa Mulitalo e faatalatalanoa ai ile Radio Samoa, e lē ose agaga e puipui ile faigamalo ale HRPP, ae o lona fia fesoasoani e faamalamalama i tagata Samoa oloo fia iloa le tulafono ma ona aiaiga.
